Lahden Ilmailukerho

Historia

Lahden Ilmailukerho sai alkunsa jo vuonna 1934 Lahden purjelentokerhon nimellä.

Kerhon perusti Matti Kukkonen aikana, jolloin purjelentoa ei vielä Suomessa kovin hyvin tunnettu. Heti perustamisensa jälkeen kerho alkoi suunnitella oman purjekoneen rakentamista ja piirustukset tilattiinkin Puolasta ja työ pääsi alkamaan. Vuoden 1935 syksyllä Wrona bis-tyypin piirteet alkoivatkin erottua rakentajiensa käsissä Aleksanterinkatu 13 autotallissa.

Wronan rinnalla aloitettiin myös Grunau Babyn rakennus. Koneiden ensilennot suoritettiin Hennalan kentällä kumiköysistartilla, joka oli yleinen starttitapa tuohon aikaan. Toiminta oli vilkasta, sillä talvet rakennettiin koneita ja lentotoimintaa harrastettiin kesäisin Jämijärvellä, sen ollessa ainoa kesälentopaikka. Samalla myös järjestettiin lennokkirakennuskursseja.

Lahdessa nähtiin ensimmäinen lentonäytös huhtikuussa 1937. Tuolloin Vesijärven satamassa hinattiin Wrona-Bis merkkistä konetta Leo Laakson ja Eino Peltolan ohjaamana taivaalle. Yksi kerhon perustajista, Matti Kukkonen, liikehti kerhon toisella koneella Grunau Baby II:lla, saaden lahtelaisyleisöltä loistavat suosionosoitukset.

Valitettavasti jo aiemmin mainittu ”Baby” tuhoutui lento-onnettomuudessa Jämijärvellä jo kesällä 1937. Kerholaiset rakensivat Babyn korvaajaksi uudemman Grunau 9, saksalaisen alkeisliitokoneen, joka valmistui juuri ennen talvisotaa. Samoihin aikoihin otettiin käyttöön liikkuva autohinaus starttitapana. Vintturistarttiin siirryttiin sotien jälkeen. Tuohon aikaan lahtelaislehdet kirjoittelivat kerhon toiminnasta otsikoiden juttunsa: ”Kahdeksan minuuttia tehdaslaitosten yläpuolella”.

Sota toi tullessaan ikävän uutisen, sillä ohjaajakersantti Matti Kukkonen oli kaatunut. Hänessä kerho oli menettänyt suuren puuhamiehen, jonka harteilla lähes koko toiminta lepäsi. Välirauhan ajan pojat rakensivat lennokkeja kaupungintalon pommisuojassa, mutta sitä seurannut uusi sota vei kerholaiset jälleen tositoimiin. Nuoremmat jatkoivat kuitenkin toimintaansa, sillä Jämillä lennettiin rauhan merkeissä.

Molempien sotien aikana lentotoiminta oli hiljaista ja myös kerholaisia kaatui sodassa. Muun muassa lentokersantti Kukkonen kaatui 1.12.1939. Rauhan tultua valvontakomissio lakkautti Suomen Ilmapuolustusyhdistyksen, jonka alaisena Lahden Purjelentokerho oli toiminut. Kerho rekisteröitiin sodan jälkeen itsenäiseksi yhdistykseksi ja Lahden purjelentoilmailua alettiin jälleenrakentaa.

Ohjakset otti haltuunsa maineikas mäkihyppääjämme Leo Laakso ja kerho rekisteröitiin vuonna 1948 itsenäiseksi yhdistykseksi. Sotien jälkeen siirryttiin Hollolan ja Vesivehmaan lentokentille ja kevättalvella lennettiin Vesijärven jäällä. Ensimmäinen Harakka-merkkinen alkeiskoulukone valmistui 1946 ja Jämijärveltä saattiin lainaksi Grunau-Baby. Nämä kaksi konetta saattoivat toiminnan jälleen käyntiin. Purjelennon ensimmäisiin maailmanmestaruuskilpailuihin Sveitsissä vuonna 1948 osallistuivat kerholaiset Leo Laakso ja Oswald Stanley. He toimivat kilpailijoiden avustajina ja varamiehinä.

Vuonna 1951 hankittiin kerhomme ensimmäinen moottorikone, De Havilland Tiger Moth, jonka hinaamana purjelentäjät pääsivät taivaalle. Samana vuonna järjestettiin myös maamme ensimmäiset siimaohjattavien lennokkien kilpailut.

1950-luku oli moottorilentämisen nousun vuosikymmen.Vuonna 1951 hankittiin kerhomme ensimmäinen moottorikone, De Havilland Tiger Moth, jonka hinaamana purjelentäjät pääsivät taivaalle. Kerhon ensimmäinen moottorikone hankittiin Englannista. Tiger Moth sai tunnuksekseen OH-ELA. Loppuvuonna 1952 järjestettiin ensimmäinen moottorilentokurssi lentomestareiden V.Salminen ja R. Venna toimiessa opettajina. Samana vuonna järjestettiin myös maamme ensimmäiset siimaohjattavien lennokkien kilpailut. Lisäksi kerho fuusioitui Salpausselän Ilmailukerhon kanssa saaden omistukseensa purjelentokoneet, Schulgleiter-38:n ja puolivalmiin PIK-5:n.

Koska moottorilento oli noussut vahvasti kerhon toimintaan mukaan ei kerhon nimeä enää nähty sopivana, vaan se muutettiin vuonna 1956 Lahden Ilmailukerhoksi. Moottorilentämisen määrän lisäännyttyä siirryttiin myös Hollolan lentokentältä Vesivehmaan lentokentälle. Kerhon Chipmunk myytiin vuonna 1960. Se korvattiin hankkimalla ilmavoimien huutokaupasta 4 kpl Focke Wulf 44J Stieglitz -koneita. Näistä kaksi kunnostettiin lentokuntoon ja loput jätettiin varaosiksi. Toinen "Stiguista" myytiin melkein välittömästi paikkaamaan kerhon laihaa lompakkoa. Samalla kalustoa uusittiin hankkimalla Saksasta Rhönlerche II-koulukone.

Enteet kertoivat ettei Stiegliz lennä enää kauan. Kerholaiset päättivät rakentaa itselleen erityisesti purjekoneiden hinauksiin suunnitellun PIK-15 Hinu-moottorikoneen. Mittava rakennusprojekti käynnistettiin vuonna 1965. Purjekoneiden hinauksiin käytettiin teekkareiden PIK-15 Hinua ja Stiegliziä. Kerhon oma hinu valmistui vuonna 1969.

1970- ja 1980- luvut olivat purjekoneissa lasikuitukoneiden esiinmarssin vuosikymmeniä. Kerhon ensimmäinen lasikuitukone oli KK1-e UTU. Lentonäytöksien järjestämisestä saatuja voittoja käytettiin PIK-20 purjelentokoneen hankintaan ja moottorikone Piper Colttiin. Colt myytiin kuitenkin pian pois ja tilalle ostettiin Rallye 880B. Tarkkuusmoottorilennon SM-kilpailut järjestettiin vuonna 1986 ja samana vuonna Rallye tuhoutui lento-onnettomuudessa Hyvinkäällä. Rallyen tilalle hankittiin vuonna 1987 Cessna 172 N. Koulukone ASK-13 vaihdettiin nykyiseen SZD-50-3 Puchacziin. Seuraavana vuonna saapui harjoituskone SZD-51-1 Junior (OH-802). PIK-15 tuhoutui samana kesänä lento-onnettomuudessa kahden kerholaisen saadessa surmansa. Hinun tilalle saatiin Rallye MS235 (OH-SEI).

Vuonna 1990 myytiin maastolaskussa vaurioitunut PIK-20, samoin puurakenteiset K-8 ja Ka-6cr. Tilalle ostettiin toinen Junior (OH-798), joka kuitenkin jo seuraavana kesänä vaurioitui maastolaskussa lunastuskuntoon. Juniorin korvasi nykyinen LS4 (OH-679). Kerhon vihreä huoltohalli valmistui vuonna 1994.

Hinauskoneena toiminut Rallye oli hyvä hinauskone mutta kallis käyttää. Sen vuoksi vuonna 1996 alettiin kaavailla uutta hinauskonetta ja sen rakentamista. Täysin uusi malli nimeltä PIK-27 otettiin työn alle. Varsinainen rakennustyö alkoi vuonna 1999 ja saatiin päätökseen joulukuun 21. 2006 tapahtuneella ensilennolla. Rallye myytiin Naarajärvelle jo 2004 ja muutamana kesänä hinattiinkin Cessnalla ja Räyskälän tai Nummelan lainakoneilla. 1990-luvun lopulla kerhon majoitustilana toiminutta "etukämppää" alettiin laajentaa. Talkootyönä rakennettu laajennus valmistui kevättalvella 2007. Viimeisimpänä purjekoneena kerhon laivastoa laajennettiin elokuussa 2005 hankitulla LS8:lla (OH-882).
LS8 2